BELA-biennaalin avajaiset

KUPLA, Portugali. Performanssin aloitus. Tällä kertaa minulla oli esiintymisasuna punainen kokovartaloasu, jossa myös kasvot oli peitetty. Tämä lisäsi esityksen haasteellisuutta, kun kuplassa hengittäminen on muutenkin vaikeaa mitä pidemmälle esitys menee.

Ensimmäisiä kohtaamisia esityksen alussa. Lapset olivat hyvin innostuneita esityksestä ja sain heiltä monta lentosuukkoa.

Osa ihmisistä katseli esitystäni lähes säikähtyneenä ja varsinkin suomalaiset katsojat olivat lähinnä kauhuissaan siitä, onko esitykseni turvallinen. He olivatkin pyytäneet monta kertaa päästämään minut ulos kuplasta. Vaikka vakuutin heille esityksen jälkeen tietäväni mitä teen, he olivat silti kauhuissaan.

Tällä kertaa esitykseni koostui punaisten pallojen lisäksi vihreistä ilmapalloista, joita puhaltelin kuplan sisällä.

Vihreä väri lisääntyi kuplan sisällä esityksen myötä.

Helena Cardoso ottaa kontaktia Kuplaan.

Kävelin galleriatilassa kuplineni muina miehinä.

Filipa ja jo huurustunut Kupla. Pikkupoika yritti innoissaan saada minut ympäri, kun makasin Kuplan pohjalla.

Kaiken kaikkiaan esitykseni oli hyvin erilainen kuin Japanissa. Esityksestä teki erilaisen myös se, etten varsinaisesti luonut katsekontaktia, joka on aikaisemmin ollut hyvin olennaisena osana esitystä. Tai katsekontakti toki syntyi, koska näin toki pään yli vedetyn kankaan läpi, mutta katsojat eivät tienneet mihin milloinkin katsoin. Näin ollen tässä esityksessä kontakti oli painottunut enemmän kosketukseen ja liikkeeseen. Halusin kokeilla, mitä silmien peittäminen tekisi esitykselle, vuorovaikutukselle ja kuinka yleisö siihen reagoisi.

Tila oli niin suuri ja teoksia paljon esillä, että yleisö hajaantui eri puolille galleriaa esitykseni aikana. Näin ollen esitykseni koostui lähinnä yksittäisistä kohtaamisista. Jotkut keksivät muodostaa piirin kuplan ympärille, jolloin kiersin jokaisen kädet läpi kiertäen ympyrää kuplani sisällä. Se oli hyvin kaunis kohtaaminen.

Lopussa makasin aika paljon Kuplan pohjalla ja heilutin itseäni niin, että puhaltamani ilmapallot pyörivät Kuplan sisällä kuin lottoarvonnassa. Harmi ettei minulla ole yhtään kuvaa siitä.

Hieman ongelmallisena koin sen, ettei minulla ollut kuvaajaa, joka olisi seurannut esitykseni alusta loppuun ja tallentanut kaikki tärkeimmät kohtaamiset. Nyt Carlos, joka ystävällisesti auttoi minua kaikessa, oli itse tietenkin keskustelemassa välillä muiden taiteilijoiden kanssa, joten monta tärkeää kohtaamista jäi tallentumatta. Alan vakavasti harkitsemaan, että jatkossa otan aina oman kuvaajan/assistentin mukaani. Lisäksi olisi mukava joskus saada tallennettua esitykseni myös videolle. Nyt videokuvaajan saaminen olisi ollut liian vaikeaa, vaikka kamera olikin mukana.

Kaiken kaikkiaan ilta oli oikein mukava. Kävimme yhdessä syömässä joen rannalla olevassa ravintolassa, jossa ruoka oli loistavaa - tosin hyvin kallista (30e). Kävimme vielä nauttimassa sangriaa aterian jälkeen viereisessä ravintolassa, jossa soitettiin livenä kuubalaista musiikkia.

Avajaispuhe.

Avajaispuhe. Edessä seisovat myös Helena ja Edson Cardoso AVA-galleriasta.

Edson tyytyväisenä. Avajaisvieraita oli mukavasti, tosin jo yksin taiteilijoita oli paikalla noin 50.

Iloisia brasialaisia ja Edson taustalla.

Avajaistunnelmaa.

Avajaistunnelmaa ja näyttelyn ripustus.

Jokikadun tunnelmaa avajaisiltana.

Ruokailun jälkeen siirryimme viereiseen ravintolaan nauttimaan paikallista sangriaa.

Jokikatu iltahämärässä.

Joki ja vastakkaisella puolella oleva luostari sekä Portviinitehtaat.

Porton sillan on suunnitellut sama arkkitehti, joka suunnitteli myös Eiffel-tornin.

Yhteisruokailu avajaisten jälkeen.

vasemmalla Leena Mäki-Patola ja oikealla Sini.

Alkupalat.

Sangriakannu, jossa oli runsaasti paikallisia hedelmiä.